Jaa tällaistakö täällä Kiinassa taas olikin?

Nyt ton loman jälkeen tänne asettuassa tajusin että oikeastaan en oo ollut kiinassa sitten joulukuun puolenvälin jälkeen. Kyllähän mä kävin sen Suomen matkan ja ton AUS-NZ reissun välissä kertaalleen täällä, mut se oli vaan vko joka sekin oli sangen työntäyteinen.

Työntäyteinen on kyllä ollut tämäkin (jostain syystä työt ei yhtään katoa kun on ollut lomalla), varsinkin kun Petteri on ollut Ruotsissa, ja silloin kun se ei ole täällä, mun on kauhean helppo unohtua tietokoneelle. No joo, ei pelkästään töihin, kyllä facebookiinkin unohtuu helposti... Onneksi täällä sosiaalinen elämä tulee kirjaimellisesti hakemaan kotoa, eilisilta notkuttiin tyttöjen kanssa sulkemisaikaan asti jätskibaarissa, täällä on veistoksellisen kauniita jätskiannoksia. Kaikkia muuta voin suositella mutta se vihreä tee -jäätelö on ihan kamalaa. Tiedoksi vaan kaikille, ettei kaikkien tarvii kärsiä samaa... Paluumatkalla koneessa ahdisti kiinalaisten metelöinti, ja tungeksiminen ja se että niitä on vaan liikaa, mutta nyt taas tuntuu että tää kaupunki on oikeastaan aika mukava. Tänäänkin kun kävin kaupassa, olin jo henkisesti varautunut siihen että mitään ei löydy (mä olin tehnyt 5 erilaista ruokavaihtoehtoa, että jos johonkin niistä löytyisi ainekset), että olin oikein yllättynyt kun kaikenlaista olikin hyllyssä. Ja jos se on hyllyssä niin sehän otetaan mukaan. Mä olin taksilla keskustan Isetanissa kaupassa, ja pakkasin kaupasta mukaan kaksi isoa kassillista erilaisia säilykkeitä (jostain syystä meidän lähikaupoista ei saa säilykkeitä, ja säilykkeet jotka Suomessa on ihan kakkosluokan ruokaa on täällä ihmeellisiä aarteita. Että kaupasta saikin tomaattimurskaa! no pitäähän sitä sitten tuoda kotiin ainakin kolme purkkia!!) ja kassalla vasta aloin ihmettelemään että millä mä ne maksan. harvinaisuutensa lisäksi ne on myös kalliita, joku pestopurkki (joka oli ihan uutuus, sitä ei oo aiemmin saanut) maksaa viisi euroa!! tai siis 50 rempulaa!!! joka on sama hinta kun kahden hengen ruuat ravintolassa (ja vielä semihienossa ravintolassa, ei meidän takapihan nuudeleriassa).

Siinä vaiheessa ei vielä tullut mieleen että kuinka mä saan ne kaikki purkit yksin kotiin, varsinkin kun sieltä keskustasta joutuu aina harrastamaan tiettyä taksinsaantitaktiikka (eli juostaan ees taas taksien perässä ja toivotaan et ehditään ovesta ennenkun toinen juoksija...).

Tätä katsoo nyt vähän eri näkökulmasta kun meille on tulossa iso joukko vieraita tässä kevään mittaan (Petterin mainoskampanja puri) niin miettii miltä tämä mahtaa näyttää heidän silmissään. TV-torni on kuulemma rempattu, sitä pitäs päästä katsomaan. Äitille oon listannut ostoslistaan kaikenlaisia asioita joita täältä on vaikeampi löytää, ja tuliaisista innostuneena äiti on tuomassa kaikkea muutakin. Täytyy siis vaan muistuttaa että tämä on Kiina kaikkien teidän euroopassa myytävien tavaroiden syntymäkoti, eli tänne ei kannata juuri mitään tuoda, ellei erikseen tunnu siltä että ko. tavaralla olisi ikävä kotiin :-)

Australia - keliaakikon paratiisi

Tämä on yllättävä otsikko, mutta näin vain on. Australiassa keliakia ja gluteeniton ruokavalio on yllättävän tunnettu; useissa ruokalistoissa oli erikseen mainittu gluteettimat annokset - paljon useammin kuin esimerkiksi laktoosittomat.

Aamupalalla sai yllättävän usein gluteenitonta leipää, kuten myös ruokakaupoista. Jostain syystä keliakia on kovin tunnettu Australiassa, melkein paremmin kuin Suomessa.

Ihmeellistä mutta hienoa, jos jollain on hyvä selitys miksi näin olisi, niin kommentteja otetaan vastaan.

Home again (at least I am...)

The rest of the holiday went great, we saw so many things we felt like rockstars who can't remember where they were yesterday. We had a day with two glacier walks, one day trip to see the Paradise (actually place called Paradise!) and then almost bought a horse trekking business from Lake Tekapo...


We also found our first customers for our new business from a day trip to see LOTR sights. We went with a guy who had been extra in the movie (who there wouldn't have been?) and there was two other Finns there. Statistically surprising, but a pleasent surprise anyway. The moment they stepped in the car, we guessed that they didn't live in Finland currently, they were so untypically eager to speak with us and share experiences. Normally if Finns meet somewhere outside Finland they say hi and continue to their own directions. They lived in Australia at the moment, and so we made new friends, Antti and Daniela, and traveled the rest of the week week with them. Great to share experiences with like-minded travellers!

We spent the Saturday in Melbourne again, and then continued the loooong travel home. After which Petteri slept 6 hours and jumped to plane to Sweden...

BTW, I won the horsey game 22-19 (who sees a horse first from car and shouts it, gets a point. No other points are given during the leg, and no mercy shown).

Themes of this trip were clearly good food, good wine, and good company. Add the amazing backdrop of mountains, lakes, seashore and wildlife, who could ask for more!

Wines in Australia, wines in New Zealand

The last two days of the Victoria round trip we spent in Yarra Valley, we found an interesting hotel outside Healesville (Healesville Sanctuary Resort), which was creepily quiet (except for the silent bartender and twins living two rooms from us)… There was also a maze close by so we really had a Shining resemblance there… All work and no play makes Jack a dull boy...


Also on walking distance there was the Healesville Animal Sanctuary which was really fascinating place with Australian native animals. The main reason for going to Yarra Valley was the wines, we went around the wineries tasting and comparing wines. Already then there was some bushfires in the Victoria (we had seen some in Bright when riding) and the situation got worse all the time. We left to New Zealand on Friday, and from here we have followed the news about the bushfires from the news and it has been awful to follow the fires follow more or less the same roads we took…

But for those who care, we got to New Zealand safely and are enjoying the comfortable weather here, feels like Finnish summer (+25 and rain showers). The scenery is more rugged and impressive than what we saw in Australia, roads are smaller and more winding, and people drive slow… First we went to see the dolphins in Kaikoura (seems to be the must-do activity of that coast line), then tasted wines (again…) in Marlborough (there the Marlborough Sounds were so beautiful we decided we have to come back there someday…), then headed to the west coast, saw the Punakaiki rocks and now going to sleep in Franz Josef and planning to walk to the glaciers tomorrow. The nature here is really amazing, we are driving the winding roads and behind every corner there is completely different scenery waiting… Interestingly enough, it seems there is more tourists here than in Victoria (ok, the heat wave may have affected the tourist numbers there…), and the tourism is bit different (there are many backpacker places here and in Australia, most of the tourist things were directed to the families and the caravan/camping scene).

For us this feels like exponential holiday, like a holiday inside a holiday (isn’t it sad that for really relaxing we need to have a holiday from the holiday…) . Even though we have seen many things and are moving, the feeling is more relaxed (we know we are not going to see everything of NZ anyway on this trip, so we just look around with the open mind and curiosity, trying to identify places we would like to explore further…) . So let’s see how far we get on this trip. Somehow the place doesn’t seem so far away anymore, we've got here once so we can do it again!

The Great Alpine Road

After the heat in the plain desert, we decided to head higher to the Alpine parts of Victoria. The summer high-season ended on Sunday when schools started here, and all the touristic villages here were more or less closed. That was perfect for us, the national parks were empty and there was tables available even in the best restaurants (anyone visiting this area, try the Simone’s restaurant in Bright, really good food and excellent service!). Bright is a bit bigger town with some year-round inhabitants as well, so we found a place to sleep there and drove around the area from there. The weather is getting bit cooler (only +38) so we managed to do bit of outdoor sports, went on a trail ride at sunrise and then walked the mountains in the evening.

The riding stable was specialized in “Australian horsemanship and bush rides” so there were people there on 5 day course on what to pack, how to work with horses and “survive” in the nature. We joined them for a ride (we didn’t need to pack anything) and that was definitely one the best trail rides we’ve been to. The horses were really responsive, we were encouraged to leave the group every now and then, take different paths, turn to open fields, use different gaits, to test that the horses were listening to us and not only following the other horses. We also saw a herd of kangaroos jumping around us . When the sun was up and it was getting hotter, we thanked for the experience and left the group to think what to pack to the bushes and headed to the swimming pool…