Ensimmäinen ruokamyrkytys

Huh, onpa mennyt aikaa taas kun on viimeksi kirjoitettu. Kamalasti on sattunut ja tapahtunut kaikkea, meillä on ollut paljon vieraita (Sami ja Riitta & Jori oli täällä samaan aikaan, nyt kylässä Nata & Ulises) ja välissä kävin Suomessa työmatkalla (ja vappua viettämässä) niin ei ole ehtinyt kirjoittaa.

Tulin Suomesta viime torstaina ja melkein samoilla tulilla sitten mentiin Natan ja Ulin kanssa viikonlopuksi Lijiangiin. Lijiang on meiltä vajaa tunnin lentomatka, pieni kaupunki Yunnanin provinssissa joka on tunnettu vanhasta kaupungistaan ja ympäröivästä luonnostaan. Siellä majoituttiin sievään majataloon (about 20eur/yö joka oli ihan luksusta, pieni kaunis paikka, siistit huoneet jne) ja hämmästeltiin vanhankaupungin mukulakivikatuja. Aivan ihastuttava paikka, aamulla kun herättiin ja tavallisen liikenteen melun sijaan kuului linnunlaulua niin ajattelin ensi kertaa Kiinasta että täältä voisin ostaa kesämökin. Se jotenkin kolahti se paikka. Varmaan se hiljaisuus ja luonnonläheisyys. Lauantai-päivänä tehtiin päivämatka Tiger Leaping Gorgelle (hassua että Suomen tvssä pyörii Erik Palinin matkasarja Himalajalta jossa se oli samaan aikaan (launtain jaksossa siis) samassa paikassa (ei nähty sitä siellä :-)). Me ei otettu mitään järjestettyä retkeä, nyt ollaan niin itsevarmoja että tulee aina mentyä vaan bussilla ja katottua periltä. Kiinalaisittain vain kova usko että "this is going to be wonderful!". Nata hämmästeli mun uutta henkistä tilaa (mä ollut aina kova suunnittelemaan kaikkea), mutta täällä tulee mentyä vähän silleen että "ei se nyt niin justiinsa jossei ihan tiedä minne päätyy, kyllä siellä on kuitenkin ihan yhtä hyvä kun jossain muuallakin...".

Bussi pääsi perille ja siellä oli majatalo (Jane's Guest House), jonka omistaja järkkäsi meille kuskin eteenpäin (se hiekkatie siitä eteenpäin oli aivan hirveässä kunnossa, ei ihme että autosta oli kaikki jouset menneet) ja neuvoi kävelyreitin, sanoi että kuski hakee teidät sitten ja tuo tänne syömään ja hän lähettää sitten jonkun mummonsa viemään meidät takas Lijiangiin hotelliin. Kuski joka vei meidät syvemmälle rotkolle oli vimpan päälle laittautunut nuori nainen, silkkimekossa ja korkokengissä hyppäsi auton rattiin ja veti sellaista rallia että ei tosikaan...

Siellä se kävelyreitti oli aika hard-core trekking, meinasi jossain vaiheessa usko loppua (meidän perässä käveli kiinalaisia kantotuoliäijiä jotka oli ihan varma että me pyörrytään jossain vaiheessa ja he pääsee hommiin), me käveltiin noin neljä tuntia alas rotkoon ja takas ylös, aurinko paahtoi (hattu tietysti hotellilla ja olkapäät palaneet jo edellisen päivän kävelylenkistä joka sekin meni trekkaamiseksi kun Petteri ehdotti että "käydään vähän kattomassa tota vuorta"), ja joskus polku oli aidosti pelottava, mutta maisemat olivat kyllä kävelyn arvoiset. Ylösmenopolku oli onneksi loivempi, ja siellä oltiin aivan nelistään, muutaman vuohipaimenen ohi käveltiin ja paikallisen maatalon (se oli ihan kun joku pieneläinpuisto kun oli kaikki mahdolliset kotieläimet meitä tervehtimässä).

Kävelyn jälkeen ei ehditty edes määränpäässä palkinto-oluita nauttia, korkokenkärallikuski odotti jo ja hurautti meidät Jane's Guest Houselle. Siellä mummo oli menossa jo Lijiangiin mutta päätti kuitenkin että syökäähän ensin täällä... ja me syötiin, tiibetiläisiä erikoisuuksia, jakkia, porsasta jne... Yöllä sitten tiedettiin syöneemme, mä oksensin joskus yhden aikaan ekan kerran ja mietin kuumeisesti mitäköhän tämä on (onko auringonpistos, altitude sicknessiä (Lijiang on yli 2500m korkeudessa, siellä oli tarkoitus totutella kun su piti mennä Jade Dragon Snow Mountainille (yli 5km korkeuteen)) vai mitä), kunnes Nata kolkutti oveen että kuuli kun mä oksensin ja niin hänkin, ilmeisesti Janen possu ei ollut ihan tuoreinta....

Jäi sitten Snow vuori näkemättä, me maattiin Natan kanssa vika päivä paikoillamme (meidän hotelliin ei voinut jäädä enää check-outin jälkeen joten maattiin pihalla ensin pari tuntia ja lopulta vuokrattiin huone ihan kivasta Youth Hostelista sadan metrin päästä), kun pojat kierteli kaupungilla ja hiljasta on ollut ruokapuolella (vähemmän hiljasta vessassa) nyt alkuviikko (eilen käytiin sitten räjäyttämässä pankki tuolla Shangri-lan buffetissa, söin koko viikon edestä...). Joten Lijiang + Tiger Leaping Gorge, suosittelen, Jane's guest housen pöperöt, en suosittele!