Viikonloppuna oli Suomen itsenäisyyspäivä. Tehän sen varmaan tiedätte, mutta tiedoksi että kyllä sitä osataan täälläkin juhlia! me saatiin jo noin kuukausi sitten kutsu "Suomen 90-vuotisjuhlaan" (korjattiin kyllä myöhemmin että 91 vuottahan tässä on oltu itsenäisiä)...
Mä en ole varmaan koskaan viettänyt itsenäisyyspäivää niin patrioottisissa merkeissä, minä ja Petteri vietettiin aamupäivä etsien Suomen kansallislaulua internetistä kuunneltavassa muodossa (lopulta ostettiin iTunesista, eihän se ole nationalistista varastaa kansallislaulua) ja juhlissa se laulettiin yhteislauluna (ei toki meidän ostaman laulun tahtiin, koska me myöhästyttiin mun manikyyrin takia noin tunnin verran pileiden alusta, mutta kynnet oli sitten sitäkin hienommat...) ja siellä oli myös Suomen lippu ja tietokilpailu Suomi-tietoudesta, mä yllätin itseni muistamalla kaikki Suomen presidentit aikajärjestyksessä, ja Petterin siitä että se muistaa tämän vuoden Miss Suomen nimen. Siis haloo, kuka muistaa Miss Suomen nimen???
Ruokana oli keitettyjä perunoita ja silliä, lohta ja perunamuusia jne... Ei maistunut yhtään kiinalaiselta (ravintola jossa bileet pidettiin on oikeasti italialainen ravintola, mut olivat onnistuneesti pidättäytyneet peston laittamisesta mihinkään). Jatkoille mentiin Shamrockiin (irkkupubi jota kaikki expatit "inhoo", koska kaikki muut expatit on siellä, mutta jonne kaikki menee kuitenkin koska kaikki tietää että kaikki muutkin löytää sinne tiensä kuitenkin), sieltä porukka lähti vielä paikalliseen yökerhosceneen (yökerhot on muuten yksi paikka jotka hyötyy siitä että väkeä riittää...)
Sunnuntain rokulipäivä vietettiin sitten katsoen Linnan juhlien kättelyä, se oli loistavaa viihdettä, mieluummin muuten katsoo sitä sitten sunnuntaina kun käyttää lauantai-illan siihen. Eli kaiken kaikkiaan, kynttilät ikkunalla jäi polttamatta, mutta muuten saatiin oikein isänmaallinen itsenäisyyspäivä! Hyvää seuraavaa vuotta Suomelle!!!
maanantai 8. joulukuuta 2008
torstai 4. joulukuuta 2008
Puolen vuoden kuoppa
Pitkään on ollut hiljaista blogissa, sorry siitä. Meillä (ainakin mulla) on ollut vähän sellaista "kulttuuriväsymystä" tai matkaväsymystä, tai väsymystä olla vieraassa paikassa. Todennäköisesti osittain siksi, että arki alkaa jotakuinkin sujua, kaikki ei ole enää niin ihmeellistä/kiinnostavaa, ja toisaalta siksi että tajuaa että oikeastaan aika pitkä aika mennyt eikä vielä ehkä oppinut tarpeeksi. Mulla tuli myös Suomesta palattua hetkeksi sen asian tiedostus, että se Kiina jossa me asutaan (hienossa asunnossa, länsimaisia naapureita ympäriinsä, hurautetaan japanilaiseen tavarataloon tai saksalaiseen oluttupaan) ei taida kyllä olla Kiinaa laisinkaan. Siis voidaanko me sanoa että ollaan asuttu Kiinassa? Vai ollaanko me asuttu expattipehmusteissa ja aina välillä käyty kyläilemässä Kiinassa? Vaikea sanoa...
Kuoppaa on lisännyt vastoinkäymiset kiinankielen opiskelussa. Lähinnä mulla. Petterillä on selkeästi parempi visuaalinen muisti ja sillä tuntuu olevan kohtuu helppoa erottaa ne katiskat toisistaan, mutta ei mulla. Lisäksi opettaja tosiaan on ollut aika lailla kimpussa, että toonit ja suhut menee miten sattuu. Viimeinen pisara oli se kun Petterin autokuski rupesi avautumaan että "Petteri speaks so much better Chinese, your Chinese sucks". Mä olin ihan järkyttynyt. Mistä sekin mitään tietää, itekin puhuu jotain paikalliskieltä jota kiinaksi voi kutsua vain valtion viranomaiset...
Mutta tästä kiinankielestä on valjennut taas ihan uusia ulottuvuuksia. Siis se kuinka erilainen lähtökohta tässä kielessä on. Mä ymmärsin jo aiemmin että samalta kuulostavalla sanalla voi olla useita merkityksiä (niitä laillisia tavuja kun on aika vähän), mutta samalla kirjoitusmerkilläkin on, niin se puhuminen ja ymmärtäminen on tosiaan ihan kontekstipohjaista. Eli jos jonkun sanan sanoo irrallaan niin kukaan ei tule tajuamaan mitä tarkoitat. Ja jos osaa vaan irrallisia sanoja, niin good luck...
Joo mutta tämän tajuttuani (ja kannustuksen ansiosta) se kiinankielen opiskelun motivaatiokin on ollut aika nollassa, ja tietysti tämä kylmempi ja kostempi sää ei ole niin makeeta kun beachikelit, niin ei ollenkaan haittaa että edessä on parin vkon reissu Suomeen (sielläkin säät kuulemma ei mitkään aurinkoiset) ja sen jälkeen pian koittaakin Australian (ja mahdollisesti yhdistettynä Uuden-Seelannin) reissu. Eli jos jollain on jotain matkavinkkejä niille kulmille niin kommentteja kehiin.
Kuoppaa on lisännyt vastoinkäymiset kiinankielen opiskelussa. Lähinnä mulla. Petterillä on selkeästi parempi visuaalinen muisti ja sillä tuntuu olevan kohtuu helppoa erottaa ne katiskat toisistaan, mutta ei mulla. Lisäksi opettaja tosiaan on ollut aika lailla kimpussa, että toonit ja suhut menee miten sattuu. Viimeinen pisara oli se kun Petterin autokuski rupesi avautumaan että "Petteri speaks so much better Chinese, your Chinese sucks". Mä olin ihan järkyttynyt. Mistä sekin mitään tietää, itekin puhuu jotain paikalliskieltä jota kiinaksi voi kutsua vain valtion viranomaiset...
Mutta tästä kiinankielestä on valjennut taas ihan uusia ulottuvuuksia. Siis se kuinka erilainen lähtökohta tässä kielessä on. Mä ymmärsin jo aiemmin että samalta kuulostavalla sanalla voi olla useita merkityksiä (niitä laillisia tavuja kun on aika vähän), mutta samalla kirjoitusmerkilläkin on, niin se puhuminen ja ymmärtäminen on tosiaan ihan kontekstipohjaista. Eli jos jonkun sanan sanoo irrallaan niin kukaan ei tule tajuamaan mitä tarkoitat. Ja jos osaa vaan irrallisia sanoja, niin good luck...
Joo mutta tämän tajuttuani (ja kannustuksen ansiosta) se kiinankielen opiskelun motivaatiokin on ollut aika nollassa, ja tietysti tämä kylmempi ja kostempi sää ei ole niin makeeta kun beachikelit, niin ei ollenkaan haittaa että edessä on parin vkon reissu Suomeen (sielläkin säät kuulemma ei mitkään aurinkoiset) ja sen jälkeen pian koittaakin Australian (ja mahdollisesti yhdistettynä Uuden-Seelannin) reissu. Eli jos jollain on jotain matkavinkkejä niille kulmille niin kommentteja kehiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)