Me oltiin viime viikko lomalla Thaimaassa. Se täällä on hienoa, että kaikki Aasian paikat on kulmilla, ja esim. lento Bangkokiin Chengdusta otti vaan 2.5 h. Pitää yrittää koluta kaikki mahdollinen täällä kun nyt on täällä päin. Nyt haettiin vaan rentoutumista ja lomaa, jolla ei tarvitse ajatella mitään. Oltiin yksi yö Bangkokissa ja sitten mentiin Hua Hiniin möksään (ehkä vähän understatement), jossa oli kaunista ja palvelu pelasi. Sitä mitä tilattiin. Aika paljon siellä sai ajatuksia järjestykseen kaikesta Kiinassa koetusta, ja pienen etäisyyden päästä tämä Kiina-elämä näytti aika mukavalta. Bangkokissa oli hassua kun sinne saavuttiin su-iltana, oli ensimmäinen ihmetyksen aihe oli se että missä kaikki ihmiset ovat? Kukaan ei kuulemma ole pitänyt Bangkokia hiljaisena, mutta voi kun se oli hiljaisen oloinen kotikulmiin verrattuna! Myöskin kadut tuntuivat pelottavalta, kun siellä oli kuitenkin paljon tyhjiä ja hiljaisia katuja. Kiinassa ei missään oikein pelota kun joka paikassa on populaa 24h/7. Kyllä me varmaan pelätään sitten Suomen mettissä kun tullaan sinne :-)
Mentiin sitten hotellin lähellä olevalle Khaosanille pyörimään, niin ei ollut enää liian hiljasta (se on paikallinen backpacker ghetto, aivan täynnä turisteja, kaupustelijoita, mutusteltavaa jne.). Yleensä liiat turistit ärsyttää, mutta nyt oli mukavan kotoista kuulla ruotsia ja suomea ja englantia ympärillä) ja siitä että kaikki puhui edes auttavaa englantia (jopa taksikuskit!). Olisi ollut ihan kohteliasta opetella muutama perusfraasi thaiksi, kuten kiitos ja näkemiin jne., mutta aivokapasiteetti ei nyt riittänyt, oltiin vaan moukkia ja solkattiin englannilla menemään.
Hua Hinissä loikoiltiin ensin pari päivää ja oltiin onnellisia että missään ruuassa ei ollut Sichuanin pippuria, eikä joka paikassa ollut kiinalaisia. Parin päivän päästä innostuttiin menemään Tai chi-tunneille (siellä oli paljon joogaa, ohjattua meditointia ja muuta joissa käytiin ahkerasti, että ei me ihan vaan makoiltu...), ja siinä vaiheessa oltiin jo valmiita myöntämään että ehkä siinä kiinalaisessa kulttuurissa on jotain hyvääkin, ja viimeisenä päivänä oltiin jo valmiita palaamaan kotiin, ja vielä kutsumaan tätä asuntoa kodiksi!
Lentokentän vessassa taas jouduin kiinalaisten tuuppimaksi, kiilaamaksi ja sättimäksi (nää ei laita ikinä vessaa lukkoon ja ovat sitten oikein pöyristyneitä jos joku raottaa heidän koppinsa ovea) ja oikeastaan sekin tuntui thaimaalaisten ylenpalttisen kohteliaisuuden jälkeen ihan kotoisalta. Loma teki tehtävänsä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti