Japanin terveiset

Viime viikolla oli Kiinassa kansallispäivä. Suurin osa kiinalaisista sai kokonaisen viikon lomaa (miten kämäsesti meillä juhlitaankaan itsenäisyyspäivää, kysyn vaan!) ja huonoimmissakin työpaikoissa oli kolme päivää lomaa. Petterin toimisto oli viikon kiinni, ja me oltiin pohdittu että kierrettäisiin Kiinan nähtävyyksiä sitten. Meitä kuitenkin opastettiin, että silloin kun kaikki kiinalaiset ovat lomalla, ei kannata Kiinaan jäädä pyörimään, vaan ottaa lippu minne vaan ja lentää pois.


Siispä suuntasimme Japaniin. Japanin ja Kiinan välit ovat kauppamielessä kukoistavat (tosiaan suurin osa meidänkin päivittäistavaroistamme haetaan japanilaisista tavarataloketjuista), mutta keskivertokiinalainen suhtautuu hieman nuivasti Japanian kansaan, toisen maailmansodan tapahtumien jälkeen. Kerratkaa historiaa jos ei muistu mieleen mitä silloin tapahtui. Silti Japani on kiinalaisten suosituin matkakohde, osittain varmaan siksi että se on lähellä, sieltä saa (kiinalaisten mielestä) syötävää ruokaa, ja kirjoitusta pystyy hämärästi tulkitsemaan (japanilaiset käyttävät kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja lisäksi äännepohjaisia merkkejä, mutta nuo kuvamerkit ovat tosiaan ihan samat).

Meidän japaninmatkalla ei tullut ihan kamalasti kiinalaisia vastaan, turistikohteissa oli ryhmiä, jotka tuntuivat kotoisilta, mutta muuten kuljettiin aika reppumeiningillä itsenäisesti pitkin maita ja mantuja. Naran puistossa törmättiin kahteen suomalaiseen, tutkivat karttaa siinä ja miettivät missä on etelä. Suomalaiseen tyyliin pidettiin turpamme kiinni ja käveltiin pois. Ei sitä Japaniin olla tultu suomalaisten kanssa juttelemaan.

Meillä oli suomesta hankitut RailPassit (niitä ei saa ostettua Japanista, kun ovat vaan ulkomaalaisille tarkoitettuja) ja niillä junilla ajeltiin ympäri ämpäri. On ne ihme vempeleitä, Petteri voi teknologiafriikkinä kertoa lisää, mutta jotain kertoo se että me oltiin ajateltu että joka toinen päivä istutaan junassa ja vaihdetaan paikkaa ja joka toinen päivä katsotaan nähtävyyksiä, niin junamatka rannikolta toiselle ottikin sitten vaan 2-3 tuntia... Cool!

Aloitettiin Kiotosta, ja siellä hämmästytti oikein kaupungin Kouvolamaisuus. Siis pitäisihän sen olla kohtuu iso kaupunki, mutta ihan Kouvolalta se näytti. Kiinaan verrattuna korvia hiveli ihana hiljaisuus (japanilaiset on kyllä tosi erilaisia kun kiinalaiset, tykkäävät hiljaisuudesta, joka kiinalaisille on ihan kaikista kamalin kauhistus!), ja ihan erilaiselta myös näytti (tosiaan matalia kerrostaloja, aika tiiviissä ajoittain, mutta silti ihan eri tavalla ihmisen mittakaavassa kun meillä Kiinassa korkeat talot ja leveät tiet). Japanin kaupungit on kuitenkin vähän vanhempia, ja näyttää sellaisilta 70-80-lukulaisilta, niin siinä mielessä ulkonäkö on ehkä hieman Kiinaa ränsistyneempää. Kiotossa asuttiin Gionin alueella, joka on vanhaa geisha-talojen seutua (heti ekana iltana vilahti ohi geisha taksiin, ja muutenkin ihmisiä kulki yllättävän paljon perinteisissä asuissa) ja käytiin temppeleissä.

Suurin osa matkasta majoituttiin japanilaisiin ryokaneihin (majataloihin), joissa oli yhteiset (erikseen toki naisille ja miehille) kuumat kylvyt ja tatamilattioilla patjat. Muutama kerta kokemukseen kuului myös japanilainen kaiseki-illallinen (josta petteri voi myös meidän (vastuutaan väistelevänä mutta siitä huolimatta) ruokablogivastaavana kertoa tarkemmin) ja joka paikassa aamiaiset oli perinteisiä japanilaisia. Noh, sen voin sanoa että mä en ihan osannut arvostaa...


Kiotosta matkattiin kohti Japanin Alppeja, siellä oltiin Matsumoton lähellä Asama Onsenissa (Japanin Kuusankoski) yötä ja käytiin Kamikochin luonnonpuistossa vaeltamassa. Lähdettiin 4 tunnin reitille ajatellen että se on varmaan mummojen mukaan laskettu 4 tunnin reitiksi, mutta olikin melkein 20 km! Eipä paljoa evästauoille pysähdytty. ;-) No ei, kyllä sitä varmaan jaksaisi jos vähän treenaisi, mutta Kiinassa kävelyt on jääneet vähän hissiltä -taksille ja kaupan ympäri linjalle....


Alppien jälkeen juna suhautti meidät meren rantaan, Matsushiman kaupunkiin, joka oli turistoitunut kalastajakylä (en ole ikinä syönyt niin tuoreita katkarapuja...) joka on lueteltu jossain Japanin kansallismaisemissa yhdeksi kolmesta kauneimmista. Siellä oli pieniä saaria paljon, ja vaikka puusto oli ihan erilaista havua kun suomessa, maisemasta tuli mieleen paljon Suomen rannikko. Ilmakin oli vielä +25 auringossa eli ihan Suomen kesä, niin tuntui hyvältä maata kalliolla kuuntelemassa lokkien huutoa. (varsinkin kun jalat oli vielä ihan rikki siitä vuoristolenkistä...). Kylän kaikki aktiviteetit (paitsi lasimuseo ja soittorasiamuseo, jotka jätettiin tahallaan välistä, jälkeenpäin mietti että olis kyllä ehkä pitänyt nähdä ne soittorasiat) ehti hyvin suorittaa puolessatoista päivässä, ja sen jälkeen siirryttiin sitten jo kohtuullisen levänneenä Tokion sykkeeseen.

Tokio oli hieno. Ei voi muuta sanoa. Mä en ollut kamalan innoissani sinne menossa (kun näitä Aasian suurkaupunkeja katsoo ihan elääkseen...) mutta olihan se virkistävää vaihtelua sille landejapanille. Ja vaihteeksi sai muutakin ruokaa kuin kalaa ja ampiaisen toukkia...


Syötiin siellä hyvin ja katseltiin kaupungin korkeita taloja, mutta paljon jäi näkemättä (ei ihan samalla tavalla nähtävissä puolessatoistapäivässä kuin noi pienemmät paikat), joten sinne lienee joskus palattava! Tokion jälkeen yövyttiin vielä yksi yö Narassa (siellä oli myös paljon temppeleitä ja puistossa kesyjä peuroja, ei mikään hyvä piknikpuisto, kun peurat oli oppineet tunkemaan nenät turistien taskuun ja kaivelivat sieltä herkkuja...). Sieltä sai kuitenkin hyvin viimehetken tuliaiset ja niin pieneksi kaupungiksi siellä oli loistava ravintola-kahvila-baarivalikoima, joten sitä voi kyllä suositella.


Yhdessä kaupassa oli ikkunassa kassi jonka printissä luki selvällä suomenkielellä Kiitos! Heihei!, ja se oli pakko saada japanin tuliaisiksi. Suomenkieli oli jotenkin ihan yliedustettuna siellä, yhdessä t-paidassa luki Tippa Tappa ja tuopin kuva, sekin oli varmaan jotenkin suomi-friikkien paita. Ja kyllä ne Japanilaiset tiesivät paljon Suomesta (enemmän kun kiinalaiset) kaikki olivat heti että Finlando, yes,yes, sauna yes yes. :-)

Eilen lajiteltiin kuvia, täytyy iskeä tänne kunhan saadaan valittua parhaat (nyt parhaita oli vielä n. 300 kuvaa, joten ehkä hieman pitkästyttävää katsoa ne kaikki...)