maanantai 30. kesäkuuta 2008

Työnteosta

Leyla tuossa kommentoi, että työpäivät tuppaavat venymään pitkiksi täällä.

Se on totta, vaikka työviikko ei sinänsä ole paljoa pidempi kuin Suomessakaan. Työviikko on 40 tuntia ja työpäivät 9-18 sisältäen tunnin ruokatauon. Eli kello on käytännössä melkein lähempänä seitsemää kun pääsee kotiin. Asiaa ei myöskään helpota se, että Suomessa työpäivä alkaa paikallista aikaa klo 14, eli aika paljon mailia ja puheluja rupeaa tulemaan lähempänä työpäivän päättymistä.

Ruokatauko pidetään yleensä lähes kellontarkasti 11.30, osittain senkin takia että sen jälkeen ruokalassa on 1000 ihmistä jonottomassa (ehkä liioittelen hieman) ja täällä ruokaa tehdään ruokaloissa ja ravintoloissa sen verran tarkkoja määriä, että suositummat ruokalajit tuppaavat loppumaan ruokailuajan loppua kohden.

Mainitsinko jo aiemmin että työpaikkaruokalan ruoka-annos maksaa 6 yuania eli 60 senttiä? Rahalla saa varsin hyvän satsin 4 eri ruokalajia tarjottimelle, riisin ja keiton (no oikeastaan ennemminkin liemi). Satsit ovat kuitenkin isoja ja varsin hyviä, eli kyllä työpäivän aikana lihoissa pysyy. Paitsi jos myöhästyy tuosta ruokailuajasta...

Ruokailuun ei mene tuntia, mutta ruoan päälle käydään aika usein ruokakävelyllä (joka on hyvä tapa) tai nukutaan pienet ruokalevot työpöydän äärellä (joka on ilmeisesti myöskin hyvä tapa, mutta melko paljon oudompi).

Työpäivän normaalin pituuden lisäksi tulee puhelinpalavereita Suomeen jotka saattavat jatkua normaalin työpäivän jälkeen (ts. Suomessa iltapäivällä), sekä jonkin verran edustamista sekä Suomen vieraiden kanssa, että tiimi- ja muuta yhteishengen rakennusohjelmaa oman firman porukoiden kanssa. Täkäläiset ovat varsin innostuneita tekemään kaikenlaista ohjelmaa usein porukalla, sekä työajalla että sen ulkopuolella.

Ei kommentteja: