Itsetehty pizza

Eilen tehtiin kotona itse pizzaa. Kuulostaa simppeliltä. 

Täältä saa kyllä ihan hyvää pizzaa (Pizza Hutista ja muutamista italialaisista ravintoloista) mutta yllättäen täältä ei kyllä gluteenitonta pizzaa saa mistään valmiina.

Kaupassakäynti on täällä aina jännittävää. Meillä on taloyhtiössä pikku elintarvikekioski josta saa mehua, jäätelöä ja karkkeja, sekä nuudeleita. Tien toisella puolella on parikin pikkukauppaa, joista saa mehua, jäätelöä, ja karkkeja, sekä nuudeleita. Sekä satunnaisesti jotain vihannesta, kuivattua lihaa, ja erilaisia soijakastikkeita. Me ostetaan näistä lähinnä sitä mehua, jäätelöä, karkkeja ja nuudeleita. Kilsan päässä on kauppakeskus jossa on Ito Yokado (japanilainen tavaratalo) jossa on alakerrassa semmonen Stockan herkun tyylinen ruokaosasto. Sieltä saa hyvin vihanneksia ja siellä on ihan kohtuullinen lihatiski ja pieni länkkäriruokien hylly (josta saa muroja jne.)

Lyhyen taksimatkan päässä on carrefour (about Prisman kokonen) jossa on valtava valikoima erilaisia soijakastikkeita ja riisiä. Siellä on myös yksi länkkärihylly josta saa muunmuuassa tomaattisosetta.

Ostin sitä sieltä ajatellen että joku päivä voisi tehdä pizzaa. 

Pidemmän taksimatkan päässä on Auchan, jossa on jo kokonainen länsimaisen ruuan osasto (ainakin kolme hyllyä), josta saa jo nachoja ja muuta sellaista. Sieltä saa myös kohtuullisen hyvin maitotuotteita (jotka muuten ovat kiinassa aika harvinaisia).

Ostin sieltä juustoa ajatellen että joku päivä voisi tehdä pizzaa.

Seuraava etappi oli jauhot. Kuten tiedätte, meidän piti vielä löytää gluteenittomia jauhoja. Niitä onneksi kiinasta löytää, täällä harrastetaan paljon papujauhoja, riisijauhoja jne. Ainoa vaan että kuinkapa ne erottaa vehnästä kun kaikkien kyljissä on yhtä eksoottiset kikkareet...

Toisella puolella kaupunkia on vielä Metro (semmonen tukkukaupan tyylinen) jossa kaikkissa kiinalaisissakin tuotteissa on hyllylapussa englannikielinen selitys. Sieltä ostin kaurajauhoja ja riisijauhoja. 

Kananmunat löytyivät ihan tosta vastapäätä, enää puuttui pari oleellista asiaa.

Hiiva. Kiinasta löytää kyllä kuivahiivaa, mutta se ei kuulemma toimi ihan kuin suomalainen. Petterin firman henkilöstöpäällikkö on asunut Suomessa ja lahjoitti meille ihan Rainbow-hiivaa. Kolme kallisarvoista pussia.

Leivinpaperia (tai siis korjaan, sellaista leivinpaperia johon taikina ei tartu) ei löydy Chengdusta. Kävin lainaamassa naapurin Tanjalta suomalaisen kestoleivinpaperin ja niin alkoi pizzan teko.

Taikinasta tuli yllättävän hyvä, jauhelihakin vaikutti ihan naudan jauhelihalta ja tomaattikastike onnistui hyvin. Uuni (joka täällä on harvinaisuus, kiinalaiset ei laita ruokaa uunissa) kuitenkin petti. Siinä on vain grillivastus ja kiertoilma, ja taikina jäi raaaksi.  Silti pizza oli todella herkkua ja tuntui ihanan kotoisalta.

Meidän kodista on pikkuhiljaa tullut mukava turvapaikka. Täällä kun sulkee ovet ja ikkunat (joista muuten tunkee naapurien huutelu tai syntikkamusiikki), laittaa Gilmoren tytöt pyörimään (tuotiin Suomesta mukana aarteina), ottaa uusista viinilaseista (kympillä 4 kappaletta) italialaista viiniä (Auchanista), ja sen jälkeen menee kylpyyn Body Shopin kylpyvaahdon sekaan (Singaporen tuliaisia) ja kuuntelee kynttilänvalossa Scandinavian Music Grouppia niin ajoittain unohtaa olevansa Kiinassa, ja unohtaa sen että asiat on vaikeita ja väsyttäviä. Turvapaikkaa täällä tuntuu tarvitsevan aika säännöllisesti.

Elämää helpottavia asioita on myös Skype (kaikki nyt Skypettämään!) ja Facebook. Tuntuu että jollain tavalla on edes kiinni niissä ystävissä ja siinä elämässä jonka tunnistaa omakseen. Saa nähdä milloin tästä tulee meidän elämää.